Valinnanvapaudesta laadun kirittäjä

Valinnanvapaudesta laadun kirittäjä

30.8.2017

Sote-uudistus luo kaikille sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajille uudenlaisen toimintaympäristön, myös julkisille. Kenelläkään ei ole valinnanvapauden toteutuessa enää varaa tuottaa huonoa tai tehotonta palvelua, sillä asiakas äänestää jaloillaan, toteaa Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Sote-uudistusta valmistellaan kovassa poliittisessa paineessa. Se, miten tasapuolinen kilpailuympäristö varmistetaan valinnanvapaudessa, on vielä kysymysmerkki.

Kun tähän asti kansalaisella ei ole ollut suuria mahdollisuuksia miettiä, mistä julkisin varoin maksetut sote-palvelunsa hankkii, nyt asiakas istahtaa kuskin paikalle.

– Tällöin asiakas on se, joka ainakin peruspalveluissa ja osassa erikoistason palveluja tekee kilpailutuksen, ei enää palveluiden järjestäjä. Näin pienilläkin jäsenillämme on mahdollisuus olla kisassa mukana. Siten palveluiden saatavuus hyvin todennäköisesti lisääntyy kaikkialla Suomessa, toteaa Rajakangas.

Asiakas ei valitse huonoa

Rajakangas ihmettelee, miksi rakennetaan mielikuvaa, ettei julkinen pärjäisi yksityiselle.

– Julkisella on hyvät tilat ja välineet, vakiintunut asiakaskunta ja osaavat työntekijät. Ei julkinen puoli lähde takamatkalta, vaikka yksityisellä ehkä toimivammat prosessit tällä hetkellä onkin.

Sote-uudistus kannustaa Rajankankaan mielestä julkista puolta kehittämään ja tehostamaan toimintaansa.

– Kun asiakas valitsee, palveluntarjoaja ei voi tuottaa huonoa. Ei asiakas huonoa valitse. Ja jos valitseekin, ei valitse toista kertaa. Valinnanvapaus on tietyllä lailla laadun kirittäjä.

Tämä edellyttää Rajakankaan mielestä kuitenkin sitä, että järjestelmä toteutuu aidosti ja laajasti, markkinalogiikalla.

– Kilpailusta on hyötyä vain, jos se on reilua. Tarvitaan tasapuolinen toimintaympäristö, asiakkaiden ääni kuuluviin ja terve kilpailu julkisen ja yksityisen välillä, Rajakangas kiteyttää.

Hyvinvointialan Jäsenyhteisöt: Osaavista tekijöistä entistä kovempi kisa

Olli Holmström, toimitusjohtaja, Helsingin Diakonissalaitos:

– Meille palveluntuottajille on entistäkin tärkeämpää panostaa vaikuttavuuden osoittamiseen ja mittaamiseen. Palvelunjärjestäjien pitää ostaa vaikuttavuutta suoritteiden sijaan.

Kun painopiste siirtyy asiakkaaseen, meidän täytyy kehittää osaamistamme niin, että otamme asiakkaat aidosti mukaan palveluiden kehittämiseen. Silloin tehdään integroituja malleja, joissa asiakasta ei juoksuteta.

Palveluiden täytyy vastata entistäkin paremmin oikeaa tarvetta. Tarjotaan avointa tietoa ja luotetaan siihen, että asiakas tietää, mikä on hänelle parasta. Jos asiakas ei osaa tehdä valintaa, me autamme ja tuemme.

Tässä vaiheessa uudistuksen epävarmuus vaikeuttaa työnantajien pitkän aikavälin suunnittelua. Pitäisi tehdä rohkeita strategisia ratkaisuja, vaikka ollaan labyrintin edessä. Valinnanvapauden toteutuessa meidän pitää pystyä houkuttelemaan asiakkaiden lisäksi myös parhaita ammattilaisia.

Tiina Wangel, toimitusjohtaja, Vääksyn Lääkärikeskus:

– Uskon, että valinnanvapauden myötä asiakkaan hoitoonpääsy perusterveyden palveluihin helpottuu asuinpaikasta riippumatta. Asiakkaan oma vastuu terveytensä edistämisestä kuitenkin korostuu.

Digitalisaatio antaa uusia mahdollisuuksia. Potilastietojärjestelmät ja Kanta-arkisto helpottavat tietojen siirtoa, jolloin päällekkäinen työmäärä poistuu ja yhteiskunnan rahaa säästyy. On hyvä, että asiakas pääsee seuraamaan omia terveystietojaan sähköisiin järjestelmiin.

On vielä epäselvää, minkälaista henkilökuntamäärää sote-keskuksilta vaaditaan. Kaltaisellemme pienen paikkakunnan toimijalle olisi iso taloudellinen riski, jos tarvitaan useita nykyisin ammatinharjoittajaperiaatteella osa-aikaisesti toimivia henkilöitä kokoaikaiseen työsuhteeseen.

Myös osaavan henkilökunnan saaminen pienelle paikkakunnalle voi olla vaikeaa. Työntekijöiden liikkuvuutta ei pitäisi rajoittaa.

YKSITYISET TUOTTAVAT Y L I NELJÄNNEKSEN KAIKISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA

  • Yksityisen sosiaali- ja terveysalan yli 100 000 ammattilaista palvelevat suomalaisia jokaisessa maakunnassa ja kunnassa.
  • Palveluntarjoajia on lähes 19 000 ja niillä on yhteensä noin 23 000 toimipaikkaa. Suurin osa näistä on itsenäisiä ammatinharjoittajia.
  • Ala on työvoimavaltainen ja pieniä toimijoita on paljon.
  • Vuonna 2015 yksityisen hyvinvointialan tuotannon arvo oli 8,4 miljardia euroa.
  • Yksityisen hyvinvointialan tavoitteena on tarjota kansalaisille tarpeen mukaisia palveluita jonottamatta ja kohtuulliseen hintaan. Keskeistä on palveluiden toimivuus ja laatu.
  • Kaikki yksityisen sektorin palvelut ovat luvan- ja ilmoituksenvaraisia ja siten viranomaisten valvomia.

Hyvinvointialan liitto edustaa laajasti yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia sekä yleishyödyllisiä järjestöjä. Liiton jäsenyhteisöt tuottavat vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, ensihoitoa, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluita. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Hyvinvointialan liiton kanssa.