Terveydenhuoltomme on hyvä, mutta ei paras – työtä on vielä tehtäväksi

Terveydenhuoltomme on hyvä, mutta ei paras – työtä on vielä tehtäväksi

10.9.2018

The Lancet -lehdessä julkaistut viimeaikaiset tutkimukset nostavat oikeutetusti maamme terveydenhuollon maailman ja Euroopan kärkikastiin. Erityisesti erikoissairaanhoitoamme pidetään hyvänä ja tehokkaana.

Toisaalta samoissa tutkimuksissa todettiin, että parantamisen varaa olisi ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. OECD on omissa arvioissaan nostanut esiin terveydenhuoltomme perustason palveluiden saatavuusongelmat. Terveys- palveluiden suhteen työssäkäyvät ja vakuutuksen ottaneet ovat paremmassa asemassa kuin muu väestö.

Lääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 16 prosenttia eli noin 400 000 kokee saaneensa liian vähän palveluita. Sosiaalityöntekijän palvelujen kohdalla vastaava luku on 46 prosenttia eli 80 000 henkilöä. Tyytymättömimpiä saamaansa palveluun olivat 25–45-vuotiaat.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista perustelee lisäksi kestävyysvaje. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu rasittaa valtion taloutta. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin perusterveydenhuollon.

Vuodesta 2000 sosiaalihuollon menot ovat kasvaneet vielä nopeammin kuin terveydenhuollon. Sosiaalipalveluihin kuuluvat muun muassa asumis-, vammais- ja päihdehuollonpalvelut, kotihoito ja hoiva. Kustannusten kasvua selittää osaltaan väestömme ikääntyminen ja kasvava palveluiden tarve.

Erikoissairaanhoidon palveluiden kohtuullisen hyvä tilanne antaa hyvän perustan tulevalle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Tärkeiksi kehittämisen painopisteiksi nousevat perustason palvelut ja sosiaalihuolto. Ne on nostettu myös sote-uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi.

Järjestelmän muuttuminen tuotantokeskeisestä ihmislähtöisemmäksi vahvistuu sote-uudistuksessa

Ohjauksen vahvistuminen antaa mahdollisuuden palvelujärjestelmän toiminnan tarkasteluun ja kehittämiseen maamme kokonaisedun näkökulmasta. Näin varmistetaan kansalaisille yhden- vertaisemmat palvelut.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö keskustelevat jatkossa säännöllisesti yhdessä maa- kunJtien kanssa, jotta ymmärrämme eri puolella Suomea olevat kehittämistarpeet. Ratkaisut tehdään yhteistyössä ja niissä tullaan hyödyntämään maakuntien tekemiä ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Ohjaus ei siis tule olemaan sanelua, kategorista leikkureiden tai budjettiraamien asettamista, kuten

julkisuudessa käytävästä keskustelusta voisi välillä päätellä.

Vastuu palveluiden järjestämisestä ja toimivuudesta keskittyy maakunnille. Eduskunnassa käsiteltävänä olevissa laeissa on asetettu niin maakunnille kuin palveluiden tuottajillekin erilaisia velvoitteita huolehtia palveluiden saamisen sujuvuudesta ja oikea-aikaisuudesta.

Sähköisten palveluiden ja tietojärjestelmien sekä tiedon käsittelymenetelmien kehittyessä pystymme seuraamaan palveluiden sujuvuutta ja voimme puuttua niissä ilmenneisiin ongelmiin. Sähköisten palveluiden myötä pystymme toimittamaan palvelut eri puolille Suomea ja jopa suoraan kotiin. Tämä näkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle keskusteluissa.

Palvelut ovat yhä vähemmän sidoksissa aikaan ja paikkaan, mikä lisää palvelujärjestelmän joustavuutta, ja mahdollistaa meille palvelujen tarvitsijoille parhaiden mahdollisten palvelujen tai asiantuntemuksen saamisen. Myös palveluiden tuottajat pystyvät helpommin kommunikoimaan keskenään, tukemaan toisiaan, oppimaan toisiltaan ja yhdenmukaistamaan käytäntöjään sähköisten järjestelmien avulla.

Vaikka maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantuloa pidennettiin vuodella ja maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2021, työ ja toimeenpano kohti uutta jatkuu. Kun uudistuksen lainsäädäntö on toimijoiden tiedossa, on hyvä mahdollisuus jatkaa nyt jo käynnissä olevaa uudistusta palveluiden sisältöjen ja saatavuuden parantamiseksi.

Päivi Sillanaukee

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö