Suomelle lääkkeeksi tasa-arvoisuutta ja innovaatioita

Suomelle lääkkeeksi tasa-arvoisuutta ja innovaatioita

30.8.2017

Suomelle tehtiin terveystarkastus SuomiAreenalla nyt toista kertaa. Aivan terveen papereita Suomi ei diagnoosin mukaan saanut, mutta vaikuttaisi, että maatamme ja palvelujärjestelmäämme vaivaavat perussairaudet olisivat hoidettavissa.

Mediuutisten ja Viestintätoimisto Cocommsin järjestämässä Suomi Terveystarkastuksessa -tilaisuudessa kiinnostivat erityisesti palveluiden tasa-arvoinen saatavuus, potilaskeskeisyys ja innovaatioiden hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa.

Uunituore perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko kertoi ilahtuneensa siitä, että sote-keskustelu on selkeästi menossa rakenteista kohti sisältöjä: millaisia palveluita asiakkaat todella tarvitsevat ja miten niitä tuotetaan entistä asiakaslähtöisemmin.

Saarikko totesi puheenvuorossaan, että sote-uudistuksen myötä maakunnilla on täydellinen aika miettiä, miten ne aikovat kehittää palveluketjunsa entistä sujuvammiksi ja varmistaa parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen.

Ministeri haastoi maakuntia kisaamaan keskenään asian suhteen ja tekemään lujasti töitä palveluiden sisältöjen suhteen jo nyt, vaikka sote-lait eivät ole aivan valmiiksi nuijittuja.

 

Potilaat mukaan kehitystyöhön

Tilaisuudessa pidetyssä paneelikeskustelussa asiantuntijat arvioivat, että potilas otetaan jo nykyisin varsin hyvin huomioon.

Terveyskeskuslääkäri Jaana Puhakka Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta kertoi, että potilastyytyväisyyskyselyt ja palautteen kerääminen asiakkailta ovat aivan arkinen tapa arvioida ja kehittää toimintaa. Myös asiakasiltoja on järjestetty.

Eteläisen Syöpäkeskuksen johtaja Tuula Helander puolestaan kertoi, että heillä on toiminnan kehittämisessä mukana ensimmäistä kertaa myös potilasraati. Raadin tehtävänä on tarkastella kaikkia Syöpäkeskuksen toimintamalleja − potilasohjeita ja palveluprosesseja onkin uudistettu raadin avustuksella potilaslähtöisemmäksi.

Hoidon tasa-arvioisuus huolestuttaa

Asiakkaiden osallisuudesta huolimatta koko päivän tilaisuutta leimasi asiantuntijoiden huoli siitä, saavatko potilaat tasa-arvioista hoitoa tämän päivän Suomessa.

Ministeri Saarikko myönsi, että esimerkiksi nykyinen lääkekorvausjärjestelmä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan.

– Kun lääketiede on kehittynyt vauhdilla ja sairaalalääkkeiden rinnalle on kehitetty kotona otettavia lääkkeitä, maksaa potilas apteekkilääkkeistä ainakin omavastuuosuuden, kun taas sairaalalääkkeet maksetaan sairaalan lääkebudjetista.

Suomen Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen ja neurologi Päivi Hartikainen KYSistä olivat erityisen huolissaan siitä, mitenlääkkeiden korkeat omavastuuosuudet lisäävät pitkäaikaissairaiden taloustilannetta.

Hartikainen totesi, että moni pitkäaikaissairas on varsin pienituloinen ja lääkemaksukatto tulee hänelle maksettavaksi joka vuosi ja vielä vuoden alussa.

– Potilasjärjestön ehdotus onkin, että lääkemaksukatto jaksotettaisiin koko vuodelle, Karjalainen muistuttaa.

Mediuutiset toteutti kesäkuun alussa kyselyn, johon vastasi 707 lääkäriä ympäri Suomen.

Yli puolet kyselyyn vastanneista lääkäreistä ilmoitti kohtaavansa työssään ainakin kuukausittain tilanteen, jossa hoidon tasa-arvo ei toteudu. Tällaiseen tilanteeseen viikoittain joutui lähes kolmannes vastaajista. Jopa 66 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että terveydenhuollossa on epätasa-arvoa eri väestöryhmien kesken.

Eriarvoisesta hoitojen saatavuudesta huolensa esitti puheenvuorossaan myös A-klinikkasäätiön johtava lääkäri Kaarlo Simojoki.

Simojoki oli huolissaan siitä, miten syvällä ennakkoasenteet ovat terveydenhuoltojärjestelmässämme ja miten ne vaikuttavat tiettyjen, stigmatisoitujen sairauksien hoitoon. Simojoki nosti vahvasti esille esimerkiksi C-hepatiitin, jonka hoidossa yhtenäiset linjaukset puuttuvat ja potilaat ovat alueellisesti varsin eriarvioisessa asemassa niin hoitojen saatavuuden kuin ennaltaehkäisynkin suhteen.

Lääkkeitä teknologiasta ja yhteistyöstä

Visioita tulevaisuuden terveydenhuollosta tilaisuudessa oli piirtämässä StartUp Healthin Aki Koivistoinen.

Koivistoisen mukaan erilaiset tekoälyyn ja genomitiedon keräämiseen perustuvat terveydenhuollon sovellukset tulevat arkipäiväistymään nopeammin kuin arvaammekaan. Tämä näkyy erityisesti sijoittajien kiinnostuksena terveydenhuollon innovaatioyrityksiä, ja nimenomaisesti startup-yrityksiä, kohtaan.

Innovaatioista ja niiden hyödyntämisestä esimerkiksi keskosvauvojen hoidossa kertoi HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Honkanen korosti puheenvuorossaan, että terveydenhuollossa tarvitaan paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri asiantuntijoiden kesken. Toimivien, niin palvelujen järjestäjää kuin potilastakin hyödyntävien, innovaatioiden kehittäminen vaatii sitä, että ne tuotetaan yhdessä terveydenhuollon ja tekniikan asiantuntijoiden kesken.

– Yliopistot, sairaalat ja yritykset on saatava entistä tiiviimpään vuoropuheluun keskenään. •

No Comments so far

Jump into a conversation

No Comments Yet!

You can be the one to start a conversation.

Your data will be safe!Your e-mail address will not be published. Also other data will not be shared with third person.