Samalle viivalle

Samalle viivalle

30.8.2017

Terveydenhuollon asiantuntijat ja potilaat ovat samaa mieltä: MS-taudin hoito ei toteudu Suomessa tasapuolisesti. Rahoitusmallin muutos ja uusi hoidonseurantajärjestelmä luovat kuitenkin toivoa.

Neuroliitto ja Roche Oy kartoittivat hiljattain sekä terveydenhuollon vaikuttajien että potilaiden näkemyksiä MS-taudin hoidon yhdenvertaisuudesta. Selvityksen aihepiirit olivat terveydenhuollon tasaarvo ja sen edistäminen, hoitopolku ja kokonaiskustannukset, lääkkeiden kaksikanavainen rahoitus ja lääkkeiden rooli terveydenhuollossa.

Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva sai selvityksestä tukea tuntumalleen.

– Kyselyn tulokset vahvistivat näkemyksiämme solmukohdista. Sote-uudistuksen näkökulmasta oleellisinta on se, että ongelmat eivät liity lainsäädäntöön vaan sen soveltamiseen, Ylikylä-Leiva kertoo.

– Jos käytännön prosessit ja palveluketjut eivät ole kunnossa, ei auta, vaikka taustalla olisi kuinka hienoja rakenteita. Esimerkiksi MS-tautia sairastavan kuntoutus vaatii moniammatillista yhteistyötä ja pitkää osaamista. Ei sitä voida kuitenkaan lailla säätää.

Ylikylä-Leiva toivookin, että valinnanvapaus saa rinnalleen hyvin toimivan, riippumattoman ja asiantuntevan palveluohjauksen erityisesti niille, joiden on vaikea itse kriittisesti arvioida palveluntuottajien tarjoamia vaihtoehtoja.

Oikea hoito jokaiselle

Selvityksen mukaan MS-tautia sairastavien hoito ei toteudu yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Erityisesti hoitoon pääsyssä ja lääkehoidossa on sekä maantieteellisiä että sosioekonomisia eroja. Taustalla on osittain terveydenhuollon kaksikana vainen rahoitusmalli, joka mahdollistaa osaoptimoinnin.

– Jos kaksikanavainen rahoitusmalli poistuu sote-uudistuksen myötä, potilaiden yhdenvertaisuus voi parantua. Potilaan pitäisi saada itselleen parhaiten sopivaa lääkehoitoa riippumatta siitä, maksaako sen Kela vai sairaanhoitopiiri, Ylikylä-Leiva sanoo.

Rahoitusmallista päättää eduskunta. Onko lainsäätäjä ainoa, jonka käsissä hoidon tasapuolisuus on?

– Ei suinkaan. Seuraavassa vaiheessa isossa roolissa ovat maakunnat ja niiden päätökset palvelulupauksistaan ja palveluiden järjestämisestä. Tärkeitä ovat myös hoitavat lääkärit – siis neurologit, jotka tekevät MS-tautia sairastavia koskevia päätöksiä erikoissairaanhoidossa.

Esimerkiksi magneettikuvauksia ei Neuroliiton viimevuotisen potilaskyselyn tulosten perusteella hyödynnetä hoidon seurannassa ja suunnittelussa, vaikka säännölliset kuvaukset on kirjattu Käypä hoito -suositukseen. Ylikylä-Leiva kertoo kuitenkin Mstaudin hoidonseurantajärjestelmästä, joka on jo otettu käyttöön kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja noin puolessa keskussairaaloista.

– Kun lääkärit käyttävät järjestelmää aktiivisesti ja hyödyntävät sen tuottamaa monenlaista vertailutietoa Mstaudin hoidosta ja sen vaikuttavuudesta, uskon hoitokäytäntöjen pikkuhiljaa yhtenäistyvän, Ylikylä-Leiva sanoo.

Ammattiylpeyden nimissä on hyvä vertailla, ovatko oman hoitoyksikön hoitotulokset yhtä hyviä kuin naapurin. •

NEUROLIITTO

Neuroliitto toimii multippeliskleroosia ja harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. Neuroliitolla on 24 jäsenyhdistystä ja noin 10 000 jäsentä

KANSANEDUSTAJAT

Anneli Kiljunen (sd),Tuula Haatainen (sd) ja Eeva- Johanna Eloranta (sd) jättivät toukokuun lopussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen MS-potilaiden hoidosta: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että MS-potilaiden oikeus kuntoutussuunnitelmaan, säännöllisiin magneettikuvauksiin ja parhaaseen mahdolliseen lääkehoitoon toteutuu tasapuolisesti koko maassa ja rahoituskanavasta riippumatta?

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Roche Oy:n kanssa

FI/ROCH/1708/0132

No Comments so far

Jump into a conversation

No Comments Yet!

You can be the one to start a conversation.

Your data will be safe!Your e-mail address will not be published. Also other data will not be shared with third person.