Riskit jakoon terveydenhuollossa

Riskit jakoon terveydenhuollossa

30.8.2017

Lääkkeen yhteiskunnalle tuottaman arvon määrittää vaikuttavuus ja hinta. Molempiin osa-alueisiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi riskinjakosopimuksilla. Suomi on ollut tässä muuta Eurooppaa jäljessä, mutta suunta on nyt hyvä ja voimme oppia muiden kokemuksista.

Paineet terveydenhoidon kustannustehokkuuteen ovat kovat maassa, jossa väestön ikääntymisen myötä hoitoa ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien määrä kasvaa. Lääkkeet ovat keskeinen osa sairauden hoitoa. Lääkkeen yhteiskunnalle tuottama arvo määräytyy sillä saatavien terveyshyötyjen eli vaikuttavuuden ja siitä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Molempiin voidaan vaikuttaa ja niihin liittyvää epävarmuutta voidaan hallita riskinjakosopimuksilla. Yksi keino kustannusvaikuttavuuden parantamiseen on se, että vain vaikuttavasta hoidosta maksetaan.

Riskinjakomallit hoidon hinnoittelussa voivat olla joko vaikuttavuus- tai kustannusperusteisia siitä riippuen, mihin ratkaisua haetaan.

– Kun uusi lääkehoito tulee markkinoille, sen näyttö perustuu kliinisiin tutkimuksiin eikä arkielämän kokemusta vielä ole. Tässä tilanteessa viranomaiset tai lääkkeen maksajat – vaikkapa yliopistosairaalat – saattavat olla epävarmoja siitä, mikä hoidon vaikuttavuus todellisuudessa on, pohtii Amgenin Suomen maajohtaja Niilo Färkkilä.

Epävarmuutta voi olla lääkkeen tehosta normaalissa potilasjoukossa, hoidon kestosta tai siitä, mikä potilasryhmä lääkkeestä hyötyy eniten. Tätä tietoa kertyy hoidon käytön myötä ja alussa käyttöönotto on helpompaa, kun lääkeyritys kantaa osan epävarmuuteen liittyvistä riskeistä.

– Budjettiin liittyvää epävarmuutta voi hallita vaikkapa siten, että kun tietty potilasmäärä tai annoskatto on saavutettu, sairaala saa hyvitystä kustannuksista. Kunnianhimoisempi tavoite on vaikuttavuusperusteiset riskinjakosopimukset, jossa sairaalaa hyvitetään siinä tilanteessa, että potilas ei saa tavoiteltuja hoitotuloksia.

Riskin jakamisen myötä kaikki toimijat saavat etuja, joita perinteiseen tapaan toimimalla ei saavutettaisi.

– Riskinjakomallit vaativat aitoa yhteistyötä terveydenhuollon toimijoilta: lääketeollisuudelta, viranomaisilta, jakelijoilta ja hoitavilta yksiköiltä. Luottamukseen ja avoimeen keskusteluun perustuvalla sopimisella saadaan aikaan parhaat tulokset.

Tarvitaan seurantaa ja tietoa

Jotta riskinjakomallit toimivat, tarvitaan entistä tarkempaa tietoa hoidon toteutumisesta yksilötasolla. Systemaattinen hoitoprosessin mittaaminen ja digitaaliset ratkaisut tulevat tässä apuun.

– Hoidon vaikuttavuuden seurantaan on tärkeä kehittää käytännönläheiset ja yhtenäiset mittarit. Mittaaminen mahdollistaa sen, että hoitotuloksia voidaan vertailla ja hoitoprosessista tunnistetaan kohdat, joita tulee parantaa, Färkkilä sanoo.

Hoidon toteutumisen seuranta aiheuttaa luonnollisesti sairaaloissa huolta lisääntyvästä työmäärästä. Budjettinäkökulmasta painitaan jatkuvasti sen kanssa, kuinka taataan paras mahdollinen hoito kaikille potilaille.

– On selvää, että kun asioita tehdään ensimmäisiä kertoja, työhön kuluu aikaa ja resursseja. Käytäntöjen muotoutumisen ja ymmärryksen lisääntymisen myötä tekeminen kuitenkin helpottuu. Kun digitaalisia palveluita ja dataa päästään kunnolla hyödyntämään, manuaalisen työn ja rutiinien määrä vähenee.

Sairaalat edelläkävijöitä

Euroopassa terveydenhuollon riskinjakomalleja on käytössä jo paljon ja niistä on vaihtelevia kokemuksia. Suomessa sairaalat ovat olleet viime aikoina kiinnostuneita pilotoimaan uusia hinnoittelumalleja. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä riskinjakosopimukset ovat olleet mahdollisia myös Kela-korvattavien lääkkeiden osalta.

– Tämän muutoksen myötä olemme Suomessakin päässeet muun Euroopan kanssa samalle tasolle, mikä on hieno juttu.

Kela-korvattavien lääkkeiden kohdalla motiivi riskinjakosopimuksille on sama kuin sairaalalääkkeissä: uudesta lääkkeestä ei ole tietoa käytännön vaikuttavuudesta suomalaisilla potilailla eikä lääkkeen käyttöönotosta aiheutuvia kustannuksia voida varmuudella arvioida.

– Kun arkikokemuksesta ei ole näyttöä, myös lääketeollisuus on halukas kantamaan riskiä.

Näillä ratkaisuilla suomalaisten potilaiden on nyt mahdollista saada uudet tehokkaammat hoidot nopeammin käyttöönsä ja maksajat pystyvät hallitsemaan budjettiin liittyvää epävarmuutta paremmin.

– Lääketieteen innovaatiot ovat tärkeitä ja edellytys potilaan entistä paremmalle hoidolle. Yhdistämällä innovatiivisen lääkkeen potilaan kannalta olennaisen tiedon pohjalta tehtyyn analyysiin ja järkevään hinnoittelumalliin pystymme oikeasti muuttamaan arvoperusteisen terveydenhuollon periaatteita konkreettisiksi tuloksiksi,Färkkilä summaa. •

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Amgenin kanssa.

FIN-PS-NPS-0817-053104/08-2017

No Comments so far

Jump into a conversation

No Comments Yet!

You can be the one to start a conversation.

Your data will be safe!Your e-mail address will not be published. Also other data will not be shared with third person.