Puhutaan sitten rahasta

Puhutaan sitten rahasta

30.8.2016

Kumpaa pitäisi rahoittaa: ikäihmisten ystäväpiirin toimintaa vai sydäninfarktin jälkeistä kuntoutusta? Kuntapäättäjät tekevät tämäntapaisia valintoja, usein ilman riittävää tietoa päätösten pitkäaikaisista vaikutuksista.

Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteinen Yksi elämä-hanke pani SuomiAreenalla poliitikot hommiin. Puhutaan rahasta – pelataan terveydellä-tilaisuudessa kansanedustajat leikkivät hetken kuntapäättäjiä ja arvioivat terveysinvestointien vaikutuksia.

Peli osoitti ennustamisen vaikeuden. Mikä terveydenhuollon panostus tuottaa vuodessa parhaat, euroin mitattavat vaikutukset? On melkein mahdotonta todistaa terveystaloudellisten valintojen paremmuutta, jos päätösten perustaksi on tarjolla vain rajallisesti tietoa.

– Tarkasti suunniteltuihin mittareihin perustuvaa taloudellista vertailutietoa ei useinkaan ole käytettävissä. Kunnissa tarvitaan ehdottomasti lisää terveystaloustieteellistä osaamista päätöksenteon tueksi. Sitä on liian vähän jopa valtakunnallisella tasolla, Merja Mäkisalo- Ropponen (SDP) totesi paneelikeskustelussa.

Myös terveysongelmien ja sairauksien ehkäisyssä tarvitaan rahaa.

– Ennaltaehkäisy jää valitettavasti usein budjettikeskustelussa häviölle, koska meiltä puuttuu tutkittua tietoa ja mittareita. Jatkossa ennaltaehkäisyllä pitää olla hintalappu kuten muillakin sosiaali- ja terveydenhuollon toimilla, Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen sanoi.

Juhana Vartiainen (kok.) puolestaan huomautti, että ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia arvioitaessa tarvitaan yhtä budjettikautta pidempi aikajänne. Suurin osa vaikutuksista on nähtävissä vasta useiden vuosien kuluttua.

Terveyden edistäminen kunniaan

Panelistien mukaan sote-uudistus tuskin tulee helpottamaan päätöksentekoa. Kunnille mahdollisesti ennaltaehkäisyyn osoitettavaa porkkanarahaa pidettiin riittämättömänä.

Kuntien on sen sijaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota terveyden edistämiseen. Tämän pohdinnan tulee Sari Tanuksen (kd.) ja Hanna Kosken (kesk.) mielestä ylittää kaikki kunnan päätöksenteon sektorirajat.

– Kaikkia päätöksiä, olivatpa ne kaavoituksen tai kulttuuritoimen määrärahoista, tulisi punnita myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tämän tulisi olla yksi kriteeri kaikessa päätöksenteossa.

Esimerkiksi opetukseen kohdistuvat säästöt vaikuttavat suoraan varhaisen puuttumisen mahdollisuuksiin. Jos kunta säästää kouluikäisten erityisopetuksesta, tingitään myös erityislastentarhanopettajien määrärahoista, mikä vaikuttaa lasten kehitysviivästymien havaitsemiseen ja erityistuen tarpeessa olevien tukeen ja kuntoutukseen.

Keskustelussa ei unohdettu järjestöjen roolia ja osaamista.

Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton tavoitteena onkin tuottaa päätöksentekijöille entistä enemmän sekä lyhyen että pitkän aikavälin laskelmia ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksista.

Aivoliitto julkisti kesällä tutkimusraportin, jonka mukaan vain noin 15 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen sairastumisen jälkeisinä ensimmäisinä kuukausina. Kova juttu, koska sairastuneista joka neljäs on työikäinen.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain menetämme Suomessa 16 500 vuoden työpanoksen AVH:n aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai työkyvyttömyyden takia, Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen sanoi.

Tutkimuksessa todettiin, että kuntoutukseen pääsyssä on merkittävä ero sairaanhoitopiirien välillä. Kotikuntakin vaikuttaa kuntoutuspäätökseen.

– On kuitenkin ilahduttavaa huomata, että useat alueet, joilla kuntoutuksen todettiin toteutuvan puutteellisesti, ovat jo tehneet päätöksiä tilanteen korjaamiseksi, Viljanen totesi.

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Aivoliiton kanssa.

No Comments so far

Jump into a conversation

No Comments Yet!

You can be the one to start a conversation.

Your data will be safe!Your e-mail address will not be published. Also other data will not be shared with third person.