Normaalia vanhenemista vai sittenkin läppävika?

Normaalia vanhenemista vai sittenkin läppävika?

10.9.2018

Jos liikkeelle lähtiessä rintaan sattuu ja hengästyttää, syke nousee pienestäkin ponnistuksesta ja rasitus saa jopa pyörtymään, oireiden taustalla saattaa olla sydämen läppävika. Aorttaläpän ahtauma on länsimaissa ikääntyneiden yleisin hoitoa edellyttävä sydämen läppävika. Sairaus koskettaa jopa seitsemää prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista.

Aorttaläpän ahtaumaa voi olla vaikea erottaa muista sydänsairauksista, koska niiden oireet ovat usein samankaltaiset: rasituksen aikainen rintakipu, väsymys, hengenahdistus ja huimaus.

Monet aorttaläpän ahtauman oireet kehittyvät vähitellen. Potilaat saattavat pitää oireita vain ”normaalina vanhenemisena” eikä niistä tule välttämättä kertoneeksi hoitohenkilökunnalle.

Varhaisesta tunnistamisesta säästöjä terveydenhuollossa

Vuonna 2017 sydämen läppävioista tehdystä kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että vain 4 prosenttia vastanneista tiesi, mikä aorttaläpän ahtauma on. Kyselyyn vastasi 1000 yli 60-vuotiasta suomalaista. Sairauden tunnistamisen kannalta ensisijaisen tärkeää olisi sydämen kuunteleminen lääkärin vastaanotolla. Sydämen kuuntelu jää kuitenkin monella lääkärillä väliin, sillä kyselyyn vastanneista lähes puolet (44, 1 %) kertoi, että lääkäri kuuntelee heidän sydänääniään vastaanotolla joko harvoin tai ei koskaan.

Aorttaläpän ahtauma on etenevä sairaus, siten ennaltaehkäisy, aikainen toteaminen ja tarvittava seuranta voivat vähentää vaikeaan läppävikaan liittyvää kuolleisuutta ja parantaa potilaan elämänlaatua. Lisäksi sairauden varhainen toteaminen ja hoidon oikea-aikaisuus tuovat säästöjä terveydenhuollossa.

Oireeton aorttaläpän ahtauma ei vaadi kajoavia toimenpiteitä, mutta sitä on syytä seurata säännöllisesti ja minimoida riskitekijät. Vakavan aorttaläpän ahtauman ainoa tehokas hoito- vaihtoehto on läpän vaihto uuteen.

Jalkeille jo toimenpidepäivänä

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun Tays Sydänsairaalassa Tampereella tehtiin Suomen ensimmäinen TAVI-toimenpide. Kyse on verisuoniteitse tehtävästä toimenpiteestä, jossa katetrin avulla viedään ahtautuneen aorttaläpän tilalle toimiva aorttaläppäproteesi. Vuonna 2017 Suomessa tehtiin TAVI-toimenpiteitä jo liki 800.

– TAVI-toimenpidettä voidaan suositella aorttaläpän ahtauman ensisijaisena hoitomuotona yli 75-vuotiaille potilaille erityisesti silloin, kun toimenpide on tehtävissä reisivaltimon kautta, sanoo osastonylilääkäri Markku Eskola Tays Sydänsairaalasta.

TAVI-toimenpiteiden määrä on kasvanut Suomessa 30–76 prosenttia vuosittain. Toimenpidemäärän kasvu miljoonaa asukasta kohden on ollut Suomessa nopeampaa kuin Ruotsissa. Kasvua on edistänyt niin hoitokäytäntöjen muutokset kuin toimenpidevälineistön kehittyminen sekä tutkimustulokset, jotka ovat osoittaneet TAVI-tekniikan edut perinteiseen avosydänleikkaukseen verrattuna.

Kehityksestä ovat hyötyneet erityisesti potilaat ja yhteiskunta; avosydän- leikkaukseen verrattuna hoitojakson pituus on lyhyempi, tarve tehohoidolle vähäisempi ja toimenpide on mahdollista toteuttaa ilman anestesiaa.

– Koska nykyisin suurin osa TAVI- toimenpiteistä tehdään paikallispuudutuksessa punktiotekniikalla reisivaltimon kautta, ovat toimenpidereittiin liittyvät komplikaatiot vähentyneet. Se puolestaan mahdollistaa nopean toipumisen ja asiakas on parhaimmillaan jalkeilla jo toimenpidepäivänä, kertoo Eskola.

Riskin arviosta yksilölliseen hoitoon

Hoitomuotojen valinnassa korostuu entistä enemmän moniammatillisuus, jotta potilaalle kyetään valitsemaan paras ja tehokkain hoito. Markku Eskolan mukaan aorttaläpän ahtauman hoito tulee tulevaisuudessa painottumaan yhä enemmän katetritekniikkaan, aivan kuten muidenkin läppäsairauksien hoito.

– TAVI-toimenpiteen potilasvalinta ei jatkossa perustu enää avosydänleikkaukseen liittyvän riskin arvioon, vaan asiakkaan ikään, kliinisiin ja anatomisiin seikkoihin. Asiakkaan omalla toivomuksella hoitotavasta on myös suuri merkitys, Eskola summaa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi infograafin.

 Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Edwards Lifesciencesin kanssa.

Teksti: Maria Mattila
Infograafi: Edwards Lifesciences