Miten Suomessa johdetaan seuraavat sata vuotta?

Miten Suomessa johdetaan seuraavat sata vuotta?

30.8.2017

Mikä on yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan vastuu työntekijän hyvinvoinnista, kun teknologia mullistaa ennätysnopeasti vanhoja rakenteita ja toimintatapoja? Miten hyvällä johtamisella valjastetaan muutokset vahvuuksiksi ja autetaan ihmisiä loistamaan työssään?

Tätä kysyttiin Porissa, kun seitsemän omalla alallaan tunnustettua yhteiskunnallista keskustelijaa nousi Purje-lavalle pohtimaan tulevaisuuden johtamista. Aihe kiinnosti myös yleisöä, jota saapui paikalle runsain joukoin koleasta kesäsäästä huolimatta.

Mukana keskustelussa olivat Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, köyhyystutkija Maria Ohisalo, kirjailija ja filosofi Jari Ehrnrooth, Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen, McDonald’s Finlandin henkilöstöjohtaja Maarit Latvala ja tulevaisuustutkija Esko Kilpi. Keskustelun juontajana toimi MTV Uutisten vastaava päätoimittaja, Mediahub Helsingin toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Keskustelu liikkui käytännön työn organisoinnista politiikan kautta aina laajempiin arvokysymyksiin. Esille nousivat kokeilujen ja moninaisuuden tärkeys kehitykselle, nuorten odotukset työelämän suhteen sekä todellisuus, jossa muutos etenee huimaa vauhtia, mutta päätöksenteko hidastuu hidastumistaan.

Pakko kokeilla

Esko Kilpi muistutti kokeilujen tärkeydestä monimutkaisessa ympäristössä. Suomalaisten tulisi oppia kokeilemaan uusia asioita, edistää hyväksi havaittuja ja hylätä epäonnistuneet. Maria Ohisalo ja Jan Vapaavuori korostivat kokeilun mahdollistamista myös julkisella sektorilla.

– Kokeilukulttuuri rajoitetaan liian usein teknologiaan. Tarvitaan poliittista rohkeutta resursoida kokeiluja muillakin aloilla, myös sosiaalipolitiikan saralla, Ohisalo sanoi.

– Meillä käytetään turhan usein varman päälle pelaamisen metodia, sekä julkisella sektorilla että yrityksissä. Se on aikanaan toiminut hyvin, mutta tällä konseptilla ei enää pärjää tulevaisuudessa, totesi Vapaavuori.

Mikäli aina ennen on varmistettu jokainen yksityiskohta vielä kerta kiellon päälle, kokeilukulttuuriin rohkaiseminen vaatii paljon johtamiselta, jotta ajatusmaailma todella muuttuu. Työntekijöille pitää antaa valta testata ja epäonnistuakin ilman pelkoa.

Johtajan on tärkeää löytää keinot sille, miten kokeillaan nopeasti ja pienin panoksin, ettei mahdollinen epäonnistuminen lamaannuta organisaatiota. Kokeilukulttuurissa tavoitteena on oppimisen maksimointi, ei epäonnistumisen minimointi.

Työn perusyksikkö on vuorovaikutus

Puhujat toivat esille myös vuorovaikutuksen ja yhteistyökyvyn merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Arvo syntyy vuorovaikutuksessa, ja kulttuurien moninaisuus on edellytys uudistumiselle. Kaikki se kirjo ja moninaisuus, joka on ehkä aikaisemmin koettu hankalaksi, muuttuu yhä tärkeämmäksi.

Nykymaailman itseohjautuvassa organisaatiossa ei lähtökohtaisesti kuljeta sääntöviidakossa: kukaan ei sano, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Futuricen Tuomas Syrjänen kertoi, että heillä on kuitenkin ohjeita sille, miten pitää ajatella.

– Ohjeet ajattelulle eivät tietenkään tarkoita, että kaikkien pitäisi olla samaa mieltä. Sen sijaan ihmisillä on jaettu ajatus siitä, miten tässä firmassa toimitaan ja mitä tavoitellaan.

Tekoäly ja koneoppiminen vähentävät mekaanisen työn määrää, ja työ muuttuu entistä luovemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Se edellyttää johtamiselta entistä suurempaa läpinäkyvyyttä, näkemystä ja tiedon avointa jakamista.

– Työn perusyksikkö ei ole yksilö vaan yksilöiden välinen vuorovaikutus. Vain vuorovaikutuksen ja vuoropuhelun avulla voi saavuttaa menestystä, Esko Kilpi kiteytti. •

No Comments so far

Jump into a conversation

No Comments Yet!

You can be the one to start a conversation.

Your data will be safe!Your e-mail address will not be published. Also other data will not be shared with third person.