Koko kansan Kanta

Koko kansan Kanta

10.9.2018

Mikä on Kanta-palvelujen rooli suomalaisen terveydenhuollon uudistuksessa? Kutsuimme Kanta-palvelujen kolme keskeistä kehittäjää, Kelan ICT-johtajan Marina Lindgrenin, THL:n tietojohtajan Pekka Kahrin ja STM:n erityisasiantuntijan Anna Kärkkäisen keskustelemaan aiheesta

Millaista palautetta käyttäjiltä on tullut?

Pekka Kahri: Kansalaiset ovat löytäneet Kanta-palvelut hyvin. Kantava ajatus kehittämisessä ja peruskonseptissa on ollut, että ihmiset saavat pääsyn omiin tietoihinsa riippumatta siitä, missä asioivat terveydenhuollossa tai missä apteekissa käyvät.

Marina Lindgren: Kansalaiset ovat kiitelleet sitä, että pääsevät katsomaan reseptitietojaan ja uusimaan reseptejä sähköisesti. Sekä apteekit että terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet erityisen tyytyväisiä reseptikeskukseen. Se, että ammattilainen näkee Kannasta koko lääkemääräyksen prosessin, on arvokasta.

Anna Kärkkäinen: Tiedot tulevat Omakantaan kansalaisten näkökulmasta vielä hitaasti. Tämä vaatii terveydenhuollon prosessien

kehittämistä ja yhtenäistämistä. Ammattilaisten näkökulmasta tarvitaan parempia käyttöliittymiä, jolla Kannassa olevaa tietomassaa pystytään esittämään yhteenvetoina. Kansalaiset toivovat myös puolesta-asioinnin laajentamista alle 10-vuotiaiden lisäksi muihin alaikäisiin sekä aikuisiin, jotta omaiset voisivat asioida ikäihmisten puolesta.

Mikä on Kanta-palvelujen rooli sote-uudistuksessa?

AK: Säädösluonnoksiin on kirjattu, että jatkossa maakuntien rekisterit tullaan muodostamaan Kanta-palvelujen avulla. Kannan kautta kaikki tiedot saadaan maakuntien ja eri palveluntuottajien käyttöön. Kannassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää myös tiedolla johtamisen tarpeisiin sekä vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan.

PK: Omakannan kautta Kanta-palveluissa on joka kuukausi kirjautuneena yli 600 000 suomalaista. Sitä kautta voidaan saada erilaisia asioita kansalaisten tietoon. Kantaan voidaan tuoda esimerkiksi valinnanvapauden toteuttamiseen tai hoitopaikan valintaan liittyviä palveluita.

ML: Uskomme, että tieto vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Keväällä käyttöön otettu Omakannan Omatietovaranto on tallennus- alusta erilaisilla sovelluksilla tuotettavalle hyvinvointitiedolle.

Kun lainsäädäntö antaa mahdollisuuden, tietoa voidaan välittää myös terveydenhuollolle, analysoida ja tuottaa lisää tietoa ihmisille heidän terveydentilastaan. Kroonisten sairauksien yhteydessä kotiseuranta ja hoitotoimenpiteet tulevat entistä helpommiksi. Näin voimavaroja voidaan kohdentaa mm. sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sitä kautta syntyy myös kustannussäästöjä.

Mitä kaikkea Kanta mahdollistaa tulevaisuudessa?

ML: Riippumatta siitä, miten sote-uudistus etenee, tiedon liikkuminen sekä yksityisen että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on tärkeää. Tämänkaltaisten isojen valtakunnallisten järjestelmien rakentamisessa syntyy Suomeen myös arvokasta oppia isojen tietovarantojen toteuttamisesta ja hyödyntämisestä.

AK: Eri palveluiden ekosysteemi lähtee rakentumaan Omatietovarannon ympärille. Sen päälle voidaan rakentaa erilaisia sovelluksia ja laitteita, jotka kannustavat kansalaisia pitämään huolta hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi verenpainetietonsa voisi välittää kännykän avulla Kantaan.

PK: Nyt on keskitytty julkiseen puoleen, mutta on hyvä miettiä, miten tietojärjestelmäyritykset saadaan ekosysteemiajatteluun mukaan ja miten kumppanuuksia rakennetaan. Kansainvälinen näkökulma on myös tärkeää pitää mukana kehitystyössä. Tietojen liikkuminen rajojen yli tulee lisääntymään.

 

Keravan kaupungin johtava ylilääkäri Petja Orre:

Resepti-palvelusta hyötyy niin asiakas kuin hoitohenkilökuntakin

Petja Orre, kuva: Mikko Käkelä

”Kanta-palvelujen laajeneminen on ollut odotettu asia. Resepti-palvelun avulla on saatu esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttöä parempaan tietoon ja lääketurvallisuutta lisättyä.

Potilaalle ei ole välttämättä aina selvää, mitä tietoja Omakannasta näkyy ja millä aikataululla ne tulevat näkyville. Iso arvo on kuitenkin siinä, että Kannasta voi lukea lääkärin kommentit, eikä erillistä ajanvarausta sitä varten tarvita.

Kanta-palveluilla on pohdinnan paikka, onko se jatkossa vain arkisto ja tietovaranto vai halutaanko potilaiden omia palveluita kehittää tarjoamalla kaksisuuntaisen viestinnän mahdollisuuksia ja parempia hakutoimintoja.”

 

Mikä Kanta?

Kanta muodostaa ainutlaatuisen sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen kokonaisuuden. Kanta-palvelujen käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto, sosiaali- huolto sekä järjestelmä- kehittäjät.

Kanta mahdollistaa terveystietojen tietoturvallisen liikkuvuuden eri terveydenhuollon toimijoiden välillä. Myös kaikki reseptit määrätään ja toimitetaan Kanta-palvelujen kautta.

Kanta-palveluja ovat mm. Resepti-palvelu, Lääketieto- kanta, Potilastiedon arkisto, Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto sekä Omakanta.

Omakannasta kansalainen näkee omat terveystietonsa, voi pyytää reseptin uusimista sekä tehdä elinluovutus- ja hoitotahdon.

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kelan Kanta-palvelujen kanssa.

Teksti: Sini Sarvanne
Kuva: Laura Oja