Kestävä työelämä luo hyvinvointia

Kestävä työelämä luo hyvinvointia

30.8.2016

Investointi kestävään ja hyvään työelämään hyödyttää yksilöä, yrityksiä ja yhteiskuntaa.

Työn tulevaisuus on sellainen, millaiseksi sen teemme. Millaisen me siitä haluamme? Avaimet ovat käsissämme. Tämän päivän työelämää koskevat päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen – ei vain työelämään vaan myös sen ulkopuolelle. Kyse on nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista ja osallisuudesta sekä yhteiskunnan ja yritysten taloudelliseen vakauteen vaikuttamisesta.

Kestävä ja hyvä työelämä on inhimillisen sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti vakaan yhteiskunnan perusta. Kestävä työelämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla tunnistetaan henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen merkitys aineettomana ja inhimillisenä pääomana.

Työkyvyssä taas on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta.

– Kun työkyky ja työhyvinvointi ovat kunnossa, työntekijät toimivat innovatiivisesti ja tuottavasti. Tämä lisää asiakkaiden luottamusta ja yritystoiminnan jatkuvuutta ja vaikuttaa myönteisesti työnantajan työllistämiskykyyn, sanoo ylijohtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.

Investointi työkykyyn ja työhyvinvointiin maksaa itsensä takaisin

Hyvinvointi työssä pidentää työuria. Hyvä perehdytys sekä työturvallisuus- ja työterveysasioiden huomiointi antavat hyvän startin työuralle. Työuran keskellä hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan toimivaa yhteensovittamista. Työuran loppupäässä puolestaan on tärkeää, että työnantaja sekä arvostaa että hyödyntää iäkkäämpien työntekijöiden osaamista ja kokemusta.

Tällä hetkellä menetämme Suomessa vuosittain työpanoksia noin 24 miljardin euron arvosta. Menetetyt työpanokset johtuvat muun muassa sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisesta ja työtapaturmista.

– Yhteisenä tavoitteenamme voisi olla menetetyn työpanoksen kustannuksen vähentäminen 10 prosentilla. Tämä on realistista. Säästyneen 2,4 miljardia voisimme sijoittaa kestävää kasvua tukeviin toimenpiteisiin, toteaa johtaja Liisa Hakala sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosaston toimintapolitiikkayksiköstä.

Hyvinvoiva työelämä tuo yhteiskunnalle lisää veroeuroja. Näillä varoilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa ja huolehditaan niistä, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään.

Työelämän muutokset tuovat lisää haasteita ja mahdollisuuksia

Globaali kilpailu vaatii lisää tuottavuutta ja tehokkuutta sekä uusia tapoja organisoida työtä. Työn ja työelämän muuttuessa kannattaa panostaa entistä enemmän niihin asioihin, jotka lisäävät hyvinvointia työssä sekä ihmisten työkykyä, koska niillä on myönteinen vaikutus myös tuottavuteen. Työkyky lisää myös työllistymiskykyä.

Kestävä työelämä edellyttää panostamista työhön liittyvän sairastamisen, työtapaturmien ja haitallisen kuormituksen ehkäisemiseen. Myös osatyökykyisten mahdollisuuksia työllisyyteen ja osallisuuteen pitää parantaa.

Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta, mutta jatkossa osaamisen tärkeys korostuu entisestään. Myös johtaminen vaikuttaa työhyvinvointiin merkittävästi.

– Johtamismalleja ja organisaatiorakenteita uudistamalla työtä voidaan kehittää siten, että ihmisen hyvinvointi otetaan huomioon entistä paremmin. Tämä tukee kestävää kehitystä ja vaikuttaa tulevienkin sukupolvien työkykyyn, Leo Suomaa sanoo.

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

No Comments so far

Jump into a conversation

No Comments Yet!

You can be the one to start a conversation.

Your data will be safe!Your e-mail address will not be published. Also other data will not be shared with third person.